Rahulan maamiesseurantalo

Rahulan maa- ja kotitalousseura

Rahulan seudun maa- ja kotitalousseura, alkuperäiseltä nimeltään Rahulan seudun maamiesseura, perustettiin vuonna 1947 Tertin kartanossa. Perustaminen tuli ajankohtaiseksi kun aiemmin Mikkelin maanviljelysseuran kokouksessa todettiin, että maanviljelijöillä olevan oman arvon puutetta. Seuran perustamisen tavoitteena oli saada aikaan yhteistoimintaa maanviljelijöiden kesken sekä kehittää heidän taitojaan ja omatoimisuuttaan. Seuralla oli myös suuri vaikutus kaikkien kyläläisten henkiseen hyvinvointiin. Sodan jälkeisenä aikana nämä olivat erittäin tärkeitä tavoitteita.

 

Seuran alueeseen perustamisvaiheessa kuuluivat Rahulan, Norolan, Sairilan, Visulahden, Kuvaalan, Koskentaipaleen sekä Asilan kylät.

Alusta asti Rahulan seudun maamiesseuran sivussa toimi itsenäisesti myös naisjaosto, joka oli perustettu vuonna 1946. Naisjaosto hoiti myyjäisiin tarjoiltavat ja vastasivat seurantalon tekstiileistä (pöytäliinat, verhot, matot). Naisjaosto toimi aktiivisesti 80-luvulle asti, jolloin toiminta hiipui. Naisjaosto yhdistettiin 2000-luvulla Rahulan seudun maa- ja kotitalousseuraan.

 

Syksyllä 2022 Rahulan maa- ja kotitalousseura päätti lakkauttaa toimintansa. Seuran toiminta ja Rahulan maamiesseurantalo siirtyi Norolan nuorisoseura ry:lle/Rahulan kylätoimikunnalle.

 

Seurantalo

Vuonna 1950 seuralle ostettiin oma tontti Norolasta, jolle rakennettiin seuralle talo, seurantalo, vuonna 1951. Rakennuspuut taloon saatiin lahjoituksina ja rakennusvaiheessa tehtiin paljon talkootyötä, että talo saatiin pystyyn.

Vuonna 1977 seurantalo peruskorjattiin, jolloin lattia uusittiin.

Vuosina 1982–1984 tehtiin perusteellinen saneeraus, jossa rakennettiin ulkoveranta, vesi- ja viemäriverkosto sekä laajennettiin ravintolasiipeä. Remontissa ovet, ikkunat ja sähkölaitteet uusittiin, seiniin ja sisäkattoon tehtiin lämpöeristys ja ulkoseiniin laitettiin uusi vuoraus. Seurantalo sai uuden huopakaton ja maalipinnan.

Vuonna 2005 uusittiin seurantalolle vesijohdot ja viemäröinti.

Vuosina 2014–2015 uusittiin kokonaan keittiö ja vesijohdot sekä tehtiin muuta pintaremonttia. Keittiöön asennettiin uudet keittiökalusteet, esimerkiksi uusia kalusteita ovat kuputiskikone ja levykakuille sopiva jääkaappi. Samalla maalattiin talossa seinät, näyttämö ja sisäkatto.

 

Tapahtumia ja toimintaa Rahulan maa- ja kotitalousseuran matkan varrelta

Alkuaikoina seuralla oli aktiivinen ravitoiminta. Raveja pidettiin Korpijärven jäällä ja Saimaalla 20 vuoden ajan. Tällöin ravit olivat suosittuja. Esimerkiksi vuonna 1953 pidetyissä raveissa hevosia oli 57 ja katsojia yli 700.

Seurantalo mahdollisti kulttuuritoiminnan ja tanssien pidon. Tansseja, iltamia ja lausuntailtoja yms. pyörikin jatkuvasti 50-luvulta eteenpäin. Seurantalon ravintola oli tietysti näissä tapahtumissa oleellinen.

Vuonna 1962 alkoi seuran oma viljelytoiminta vuokratulla 4,5 hehtaarin alalla, jossa viljeltiin mm. perunaa, apilaa ja vehnää. Sadonkorjuut tehtiin talkoovoimin. Vuonna 1965 peltoa vuokrattiin 20 aaria lisää, jossa viljeltiin kauraa. Kaura tehtiin lyhteiksi ja ne myytiin ennen joulua torilla ja kaupoissa.

Seurantalolla järjestettiin myös erilaisia maatalousaiheisia kursseja 60- luvulla. Etenkin verouudistus 1969–1970 täytti kaikki kurssit.

Seuran taloutta pidettiin yllä monin konstein, esimerkiksi yhteisillä tukkitalkoilla, joita järjestettiin viitisen. Tukkeja kerrytettiin yhteensä noin 2 000 runkoa. Toinen esimerkki ovat järjestetyt myyjäiset, joissa myytiin mm. naisosastojen naisten tekemiä leivonnaisia.